Kutakuinkin kaksi vuosikymmentä sitten aloitin itsenäisen toimintani työnohjauksen ja henkilöstökoulutuksen parissa. Taakse jäi virka, Riihimäen kaupunki ja koulusosiaalityö. Takana olivat myös kahden vuoden täyteläiset työnohjaajaopinnot ja alkuvaiheet aikuiskasvatuksen akateemisella polulla. Silloinen Aikaihminen Koulutuspalvelu avasi ovensa tarkalleen ottaen Ailan päivänä syyskuussa 1997 Riihimäen Temppelikadulla. Avajaisillassa laulettiin ystävien kanssa ”Tie valmis on, voin löytää sen” ja sain siunauksen tehtävääni. Graafikko Sanna Eiro sai teeman sisällytettyä myös logooni, joka on pysynyt samana kaikki kuluneet vuodet. Työhuoneen seinältä katselivat molemmat isoäitini työtäni ja sanoivat: ”tee sinä sitä työtä, jota todella haluat, me olemme joutuneet tinkimään unelmistamme”.
Tunsin suurta kiitollisuutta ja ylpeyttä.
Ensimmäisissä esitteissäni markkinoin työnohjausta pysähtymispaikkana, jossa sai sekä purkaa että ladata akkujaan. Lanseerasin STARS tie työn tähtihetkiin -käsitteen: stop, think, act, reflect, share. Koulutukset ja luennot keskittyivät voimavarakeskeiseen ajatteluun, sosiaalisiin taitoihin ja perheiden kanssa työskentelyyn. Asiakaskunta laajeni opetus- ja sosiaalialalta erilaisten julkisen hallinnon, järjestö- ja yritysorganisaatioihin. Monenlaista kasvua ja muutosta on noihin vuosiin sisältynyt niin ihmisenä kuin ammattilaisena. Välillä oma vajavaisuus tai toisten menestyksellisempi toiminta on harmittanut. Voittopuolisesti on toki ollut ilon hetkiä. Yrityksen nimikin on vaihtunut. Ymmärrystä olen saanut sekä kansainvälisillä areenoilla muutaman vuoden reissullani eteläisellä pallonpuoliskolla, sekä tietysti loppusuoralla olevista jatko-opinnoistani työnohjauksesta monikulttuurisessa kontekstissa. Olen niiden myötä siinä määrin perehtynyt työnohjaukseen, että voisin jopa uskaltaa sanoa ymmärtäväni siitä jotain!
Sitä tietoa jaan mielelläni erityisesti tuoreille kollegoilleni mentoroimalla ja kouluttamalla heitä.
Myös työnohjauksen professio on kokenut transformaatiota – ja uudistuu jatkuvasti. Tänään ajattelen, että työnohjaus on nimenomaan organisaatiomuotoilua: että
työelämässä pyritään kehittämään, kehittymään ja tekemään asioita entistä paremmin jakamalla ja oppimalla yhdessä. Se auttaa yksilöitä ja yhteisöjä parempaan keskustelukulttuuriin, motivoitumaan ja voimaan työssä paremmin, tuntemaan työn iloa ja innostumaan siitä. Inhimillinen johtaminen on olennainen osa tätä muotoilua.
Työnohjaus on edelleen yksi erinomainen interventio ja organisaatiomuotoilun väline. Tie on yhä hyvä metafora.
Monen muunkin nimikkeen alla tehdään samaa arvokasta työtä työelämässä. Se ei kuitenkaan vähennä työnohjauksen merkitystä. Päinvastoin: alan toimijat ovat hyvin ja monipuolisesti kouluttautuneita ja motivoituneita, strategisesti toimivia asiantuntijoita. Siinä joukossa seison edelleen sekä edessä että keskellä yhtä ylpeänä kuin Ailan päivänä 1997.
Työnohjaajan Masterclass 
Vastaa